AjankohtaistaHyvinvointiKoristekasvitLuontoPuutarha

Pihaa suunnittelemaan

Sipulikukilla kuten krookuksilla saat heti keväällä kukkaloistoa puutarhaasi. Niiden istutus on syksyllä.
Vuohenjuuret ovat kestäviä kevään kukkioita.
Koristeomenapuut ovat todellisia pihan väriläiskiä, ja monet sopivat pölyttäjälajikkeiksi omenapuille.
Päivänlijojen ja siperiankurjenmiekkojen kukintaa kesäkuussa. Ryhmän reunalla näkyy muutama maraljuuren kukka.
Keijukukat ovat herkän näköisiä, mutta kestäviä perennoja.
Isohirvenjuuri on varsinainen perhosmagneetti. Kuvassa mukana keisarinviitta ja sitruunaperhonen.
Punahatut ovat myös pölyttäjien suosioissa ja kukkivat pitkälle syksyyn.
Purpppurapunalatva on komea ja korkea syksyllä kukkiva perenna. Se on päiväperhosten suosiossa.

Nyt on sopiva aika aloittaa pihasuunnitelman laadinta. Kesä on takana päin, mutta jo nyt kannattaa suunnata ajatukset ja suunnitelmat seuraavaan kesään. Jos piha vaatii kunnostusta tai kokonaan uuden ilmeen, niin nyt on sopiva aika käynnistää pihasuunnittelu tai tilata apua ammattilaiselta. Jos pihan kokonaisuus on jo valmiina, olisiko tarpeen perustaa vaikka uusi kukkapenkki tai lisätä suojaavia pensaita tai perustaa kunnon hyötytarha omavaraisuutta tukemaan.

Keväällä valmis toteutettavaksi

Keväällä suunnittelun kanssa tulee yleensä aina kiire. Niin kauan, kun lumi ei syksyllä peitä maata, voi pihalla tehdä olemassa olevien kasvien ja rakenteiden kartoitusta sekä mittauksia tulevaa suunnittelua varten. Talven aikana on reilusti aikaa pähkäillä vaihtoehtoja, joten lopputulos on varmasti paljon onnistuneempi, kuin kevään kiireessä. Talven aikana tehdyn suunnitelman toteutukseen pääsee heti keväällä. Tällöin pystyy hyvin hyödyntämään kevään kosteuden ja taimien kasvuun lähtö onnistuu varmemmin. Kun suunnitelma sekä tarvittavat kasvilajit ja määrät ovat selvillä, on helppo pyytää tarjouksia taimimyymälöistä. Usein säästät myös selvää rahaa, kun ostat isomman erän kerralla.

Kukkakasvustoilla luontokatoa ehkäisemään

Pihan vihersuunnittelussa kannattaa todella tarkkaan miettiä, mitä vaikutuksia pihan kasvivalinnoilla on. Luontokato etenee vauhdilla, ja ainakin oman pihan kasvivalinnoilla voimme vaikuttaa elinympäristömme hyvinvointiin, ja samalla vaikuttaa myös omaan hyvinvointiimme. Mitä enemmän ympäristössämme ja pihallamme on erityyppisiä kasvustoja, erityisesti kukkivia kasvustoja, sitä monimuotoisemmaksi eliölajisto alueella kehittyy. Tiettyjä kasvilajeja suosimalla, saamme houkuteltua pihallemme mm. perhosia, muita pölyttäjiä, useita muita hyödyllisiä hyönteisiä sekä lintuja. Nykytutkimus on osoittanut, että mitä monilajisemmassa ympäristössä ihminen elää, sitä vähemmän esiintyy mm. astmaa ja allergiasairauksia. Maaseudun lapset ovat tutkitusti terveempiä.

Onko pihani liian siisti?

Meille suomalaisille on tyypillistä tavoitella mahdollisimman siistiä lopputulosta, mikä yleensä tarkoittaa paljon leikattavaa nurmipinta-alaa. Leikattavat nurmialueet ovat varsin yksipuolinen vaihtoehto, ja vaativat säännöllistä hoitoa. Leikattu nurmi ei tarjoa pölyttäjille, eikä muille meille niin tärkeille eliölajeille elinympäristöjä, eikä ravintoa. Kukkaniityt ovat tätä päivää. Vaikka vain pieni osa pihasta olisi puoliluonnontilaista niittyä kukkineen, saadaan niillä aivan uutta ilmettä ja uusia lajeja pihapiiriin. Jos niityn perustaminen tuntuu liian haasteelliselta, niin perinteinen koko kesän kukkiva perennaryhmä on myös pihan komistus ja ylpeys. Pölyttäjäkato on todellinen uhka mm. marjakasvien ja hedelmäpuiden sadon onnistumiselle, joten istuttamalla monipuolisesti kukkia tuet pölyttäjien olemassaoloa myös tulevaisuudessa.

Kuulostiko moniputkaiselta ja vaikealta? Ota yhteyttä, niin mietitään, miten voisin auttaa. Usein pelkkä neuvontakäynti riittää.

Leskenlehti on vihattu rikkakasvina, mutta tärkeä laji pölyttäjille, sillä kevällä kukkivista kasveista on puutetta.
Sinivuokot ovat pihan metsäisten alueiden kukkijoita.
Oranssikeltano kukkii komeasti, mutta saattaa levitä niityllä liikaakin.
Puna-ailakki viihtyy rehevillä niityillä.
Ketoneilikka on kuivien niittyjen laji. Kuvassa on myös pihlajaperhonen.
Perankelloa näkee runsaasti teiden pientareilla.
Ahdekaunokki on roteva niittykukka, joka leviää helposti.
Pihan niittyaluetta keskellä kesää.

Share this post