Luonto vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiimme. Luonnossa oleskelu ylläpitää psyykkistä jaksamista ja parantaa fyysistä terveyttä.
Aisti luontoa ja koe elämyksiä
Näkö-, kuulo- ja hajuaistimme avulla havainnoimme ympäristöämme, ja nämä kaikki vaikuttavat hyvinvointiimme. Kasvien vihreydestä, luonnon hienoista yksityiskohdista ja upeista maisemista nauttiminen tuovat levollisuutta, vaimentavat stressiä ja kohentavat mielialaa. Metsän hiljaisuus ja tuoksut, erityisesti havupuiden tuoksut, rauhoittavat. Metsässä hengitettävästä ilmasta voi nauttia täysin palkein. Ilma on myös puhtaampaa kuin kaupungissa, jossa erityisesti liikenteen pakokaasupäästöt ja renkaiden kulutuksen aiheuttamat hiukkaspäästöt heikentävät ilman laatua. Luonto auttaa irtautumaan arjesta. Metsässä on helppo irtautua kiireestä, negatiivisista ajatuksista ja suorittamisen paineista. Rauhoittunut mieli voimaannuttaa, itsesäätelytaidot kohenevat, mieli tasapainottuu ja elämän hallinnan kokemus vahvistuu.
Luonto ylläpitää terveyttä
Luonto vaikuttaa fyysiseen hyvinvointiimme ja samalla altistumme ympäristön monimuotoiselle ja hyödylliselle mikrobistolle. Luonnossa oleskellessa verenpaine laskee, sydämen syke rauhoittuu ja lihasten jännittyneisyys vähenee. Luontoliikunta parantaa fyysistä kuntoa ja sydän- ja verisuoniterveyttä kuten muutkin liikuntaharrastukset, mutta luonnossa oleskelu parantaa myös vastustuskykyä. Tutkimukset ovat osoittaneet, mitä lajistoltaan monimuotoisemmassa elinympäristössä elämme, erityisesti varhaislapsuudessa, sitä monimuotoisemmaksi ihomme, limakalvojemme ja suolistomme mikrobisto eli normaalifloora muotoutuu. Maaseudun lapset ovat tutkitusti terveempiä. Normaaliflooramme mikrobit ja niiden sisältämä perintötekijöiden kokonaisuus muodostavat mikrobiomimme. Olemme siis osa luontoa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinympäristömme eliökunnan muihin lajeihin: eläimiin, kasveihin, sieniin, alkueliöihin, bakteereihin ja arkeoneihin. Elimistömme mikrobiomi ohjaa kehomme puolustusjärjestelmän ja immuunivasteen kehittymistä. Kaikki mihin kosketamme, ilma mitä hengitämme ja ruoka mitä syömme vaikuttavat kehomme mikrobiyhteisöihin eli mikrobiomiimme.
Luontosuhteemme on hukassa
Luontosuhteemme on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Kaupungistumisen, riittämättömän luontokosketuksen ja liian hygieenisten elämäntapojemme myötä meidän elimistömme mikrobisto on yksipuolistunut ja sietokykymme on heikentynyt. Tämä näkyy mm. allergioiden, kroonisten suolistosairauksien, diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, lihavuuden, neurologisten sairauksien ja mielenterveysongelmien lisääntymisenä. Elimistömme on ajautunut häiriötilaan. Esimerkiksi allergisen ihmisen elimistö ylireagoi elinympäristöömme kuuluvia harmittomia aineita kuten siitepölyjä ja ruoka-aineita kohtaan. Toki on muistettava, että toisinaan vanhemmiltamme saaman perimän vaikutus on niin suuri, että kaikesta huolimatta sairastumme.
Mikrobialtistusta läpi elämän
Koko elämämme aikainen mikrobialtistus tukee monimuotoisen mikrobiomin muodostumista ja ennaltaehkäisee mm. allergiselta herkistymiseltä. Terveen immuunijärjestelmän kehittyminen alkaa jo ollessamme kohdussa. Suotuisan mikrobialtistuksen saamme alatiesynnytyksen yhteydessä ja rintamaito ravintona ensimmäisen puolen vuoden aikana varmistavat hyvät lähtökohdat elämään. Mahdollisuus varhaislapsuudessa piha- ja luontoleikkeihin monimuotoisessa lähiympäristössä tulisi kuulua jokaisen lapsen elämään, sillä luontokosketus on erityisen tärkeää ensimmäisten elinvuosien aikana. On muistettava, että ulkona oleskelun lisäksi ruokamme vaikuttaa erittäin merkittävästi terveyteemme. Suolistomme hyvinvointia ja terveyttämme edistävät kuitupitoinen, kasvisvoittoinen, täysjyväviljoja sisältävä, vähäsokerinen ja vähärasvainen ruokavalio. Teollisesti käsitellyt einesruuat harvoin täyttävät edellä mainittuja kriteereitä.
Lue lisää aiheesta:
