Oma tarinani kohti luonnon monimuotoisuutta alkoi reilut kymmen vuotta sitten, kun lähdimme puolukkaretkelle. Samalla menimme katsomaan mahdollista kohdetta vapaa-ajan asunnoksi. Punainen tupa ja perunamaa olivat ollut haaveissamme jo vuosia. Sillä tiellä ollaan. Kymmenessä vuodessa punaisen tuvan lähiympäristö on raivattu, niitetty, kitketty, kylvetty ja istutettu uusiksi. Tänä päivänä elämä mökissä on täysipäiväistä ympäri vuoden.
Kun aloitimme projektin vanhat peltoalueet ja piha eivät olleet pelkästään satunnaisten istutettujen kasvien, horsman, vatukon ja taimikon valloittamia, vaan myös vieraslajit kuten lupiini, laajat jättipalsamikasvustot, kurtturuusu ja jättiputki kuuluivat kasvivalikoimaan. Vieraslajit eivät tulleet yllätyksenä, mutta kasvustojen lajisto ja laajuus paljastuivat vasta kasvukaudella 2012. Ammattitaitoa ja armotonta työtä tarvittiin ensimmäiset vuodet sodassa edellä mainittuja vieraita kohtaan. Sodassa ollaan vieläkin. Satunnaisia jättipalsamin taimia ilmestyy edelleen, ja niistä emme pääse koskaan eroon, sillä naapurin puolella on varsin elinvoimainen kasvusto. Lupiini on toinen viholainen, jota vastaan taistelu jatkuu. Jättiputki ilmeisesti hioo strategiaansa ja odottaa maan alla, kunnes taas nousee maan päälle.
Luonnon monimuotoisuudessa on kuitenkin tapahtunut huima muutos. Vanhojen peltoalueiden niittäminen ja niittojätteen pois korjaaminen ovat tuottaneet tulosta. Rehevyys on vähentynyt ja niittykukkakasvustot ovat alkaneet elpyä. Samalla hyönteislajistossa pörinä ja siipien värikkyys ovat lisääntyneet. Toki myös istutettujen ja kylvettyjen kukkivien yrttien ja muiden kukkakasvien lisääminen ovat tuoneet uusia pölyttäjälajeja töihin.
Lähimetsä on myös kokenut muodonmuutoksen. Vanha laidun oli kasvanut umpeen, ja erityisesti vaahtera oli valloittanut koko alueet. Raivaussaha ja moottorisaha ovat soineet alkuvuosina vuosittain, mutta viimeiset vuodet on selvitty raivauksella joka toinen vuosi. Vaahterat ovat edelleenkin tappolistalla. Muuta puustoa on kevyesti vielä harvennettu, ja lehtipuuta on myös jätetty lahoamaan paikoilleen. Upeat vanhat haavat koristavat aluetta ja kesäisin ilmoittavat pienistäkin tuulen kutsuista.
Vapaa-ajan asuminen muuttui pysyväksi neljä vuotta sitten. Elämässä omavaraisuutta on pyritty lisäämään pikkuhiljaa. Toki nykytekniikka on kuvioissa mukana, sillä peruslämpö kannattaa ottaa ilmasta ja töitä ei voida tehdä ilman sähköä. Asuinrakennuksessa on kaksi ilmalämpöpumppua. Saunarakennus ja saunavedet lämpiävät ilmavesijärjestelmällä. Sähköstä osa tulee omista aurinkopaneeleista, joiden tuotannolla on huomattava merkitys kevättalvesta syksyyn. Kun maalla asumme, vesi tulee omasta kaivosta. Vesivessoja meillä ei ole. Huomattavaa osaa jätöstemme sisältämistä ravinteita ei huuhdella vesistöjä rehevöittämään, vaan kompostoinnin jälkeen ne hyödynnetään puutarhaviljelyssä. Nestemäinen jäte erotellaan jo pytyssä ja käsitellään biologisessa puhdistamossa kuten myös pesuvedet. Kesällä myös virtsaa hyödynnetään lannoituksessa.
